maanantai 26. maaliskuuta 2012

Sairastupa

Tervehdys sairastuvalta!

Yosal kehitti itselleen ilmeisesti taas jonkin allergisen reaktion.
Viikonloppuna sen molemmat korvalehdet turposivat kunnon ilmapalloiksi, ne kuumottivat ja sisäpinnalta iho punoitti kovasti. Minä nokkelana tein kotidiagnoosin ja päättelin kyseessä olevan verikorva, joka olisi aiheutunut hiivatulehduksesta seuranneesta korvien ravistelusta ja raapimisesta. Teoriassa mahdollista?
Saimme täksi aamuksi eläinlääkäriajan ja kuinka ollakaan eläinlääkäriin saapuessamme korvien turvotus oli laskenut lähes olemattomiin. Sen sijaan nyt Yosalin niskaan oli muodostunut suuri nesteen täyttämä turvotusalue ja nyt taas sen päälaelle kohosi pieniä paukamia.
Verikorvaa sillä ei siis mitä ilmeisemmin ollutkaan, vaikkakin nyt alkaa tuntua että olisipa ollut niin olisi löytynyt ainakin joku selkeä syy turvotukselle...
Eläinlääkäri tuikkasi hydrokortisonipiikin ihon alle, joka tehosikin mukavasti turvotukseen ja se laski iltapäivään mennessä pois. Ainoastaan korvalehtien kärjet ovat edelleen pienesti turvonneet ja punoittavat. Huoh.
Toivotaan, että turvotukset ja paukamat nyt pysyisivät poissa. Minulla kun ei ole harmainta aavistustakaan, että mikä olisi voinut aiheuttaa moisen allergisen reaktion. Ruoka on pysynyt samana jo kuukausia, kaulapanta, takit ja kaikki ovat samoja vanhoja eikä mitään muutakaan järjellistä syytä allergiselle reaktiolle tule mieleeni.

Toki on mahdollista, että Canofite korvalääkkeenä ei sovi Yosalille, ja sen ansiosta korvalehdet ja niska turposivat. Mutta pienet paukamat päälaella nousivat jo silloin viime to-pe, jolloin lääkekuuria ei vielä oltu aloitettu. Höh, tosi tyhmää elää epätietoisuudessa!
Nyt täytyy vaan tarkkailla Yosalin vointia ja ehkäpä sitten vaihtaa lääkitystä jos turvotukset vielä palaavat.
Onneksi koira on kuitenkin kokoajan ollut pirteä oma itsensä, eikä näytä ollenkaan kärsivältä. Tosin Yosal ei ole ikinä ennenkään kovasti kipujaan tai vaivojaan valitellut. Ei sillä kyllä aikaisemmin ole pahemmin mitään ollutkaan.

Mutta, jotta murheet eivät loppuisi tähän niin tänään ulkoillessamme huomasin, että Iivarin henki pihisee ja se ryystää.. Ei muuta kuin koira remmiin ja parin viikon lepo. Kennelyskää varmaankin, sitähän on nyt (=aina) liikkeellä :-(
Hitsin pimpulat.

No mutta jospa sitten parin viikon päästä olisikin jo kunnolla kevät, koirat terveinä, kaikki lumet sulaneet ja baanat auki kunnon treenejä varten? Sovitaan niin! ;-D

Jotta tämä postaus ei olisi pelkkää negatiivista masistelua, niin laitetaan vielä loppuun pieni videonpätkä Aapon ja Iivarin ulkoilutuokiosta Pitkäkoskelta.

perjantai 23. maaliskuuta 2012

Hiivakorva & co. hiekkakuopilla

Tänään aamupäivällä käväisimme Yosalin kanssa taas Apexissa, tällä kertaa kutisevien korvien takia. Lisäksi eilen illalla Yosalin päälaelle ja korviin nousi yhtäkkiä paljon pieniä paukamia. Muutamat viime päivät Yosal on tosiaan rapsutellut ja ravistellut korviaan aika paljon, joten päätin käydä näyttämässä niitä eläinlääkärillemme.

IMG_6290
Muhkurapää-Yosal :(
  
Eläinlääkärille päästyämme päälaen turvotus oli kuitenkin lähes kokonaan laskenut, joten eläinlääkäri arveli sen olleen vain jokin ohimenevä allerginen reaktio. Korvista löytyi kuitenkin eritettä ja tutkimusten jälkeen diagnoosiksi tuli hiivatulehdus molemmissa korvissa! Ei muuta kuin Canofite-kuurille, sillä sen pitäisi mennä ohi muutamassa viikossa.
Täytyykin nyt seurailla korvien tilannetta, toivottavasti ei vain olisi ruoasta johtuvaa ja täten uusiutuvaa kun muuten tämä raakaruokinta + NEU -linja on vaikuttanut kovin sopivalta.

Iltapäivällä sitten lähdimme heti Tuomaksen päästyä töistä ajelemaan Kapilamminnummen hiekkakuoppia kohti. Oli taas aikakin, ties milloin viimeksi ollaankaan tuolla "koirien paratiisissa" käyty..
Ja johan siellä nautittiin! Jopa Hero pysyi todella kiltisti näköetäisyydellä koko ajan, ja tuli itsenäisesti aina välillä ilmoittautumaan ja kärkkymään nameja! Tänään kaikki olivat tosi tottelevaisella päällä, ihanat pojat! :-)

Kuuden aikaan, jolloin kuopille saavuimme, oli jo aika hämärää, joten kuvatkin ovat sen mukaisia. Mutta kyllä niistä silti mukavasti välittyy riemukas tunnelma!

IMG_6326
Aapon näki ja koki hiekan ensimmäistä kertaa elämässään - hänestä se oli vallan mukavaa!

IMG_6331
Yosalin siirtyminen paikasta A paikkaan B tapahtui täysillä, kuten aina..

IMG_6376
Koko jengi koolla

IMG_6406
Iivarin ja Yosalin mäkitreenit

IMG_6569
Dingo-Hero :-)

IMG_6572
Qkin oli messissä, joskin meni omia menojaan kuten tavallista

IMG_6597
Aapo opettelee juoksemaan :-D

IMG_6624
Ja Hero meni ihan täysiiii!

IMG_6647
Aapon korvien kanssa on eletty viime aikoina, kröhöm, melko mielenkiintoisia aikoja. Onneksi muistikortille tallentui tämä ihana kuva, missä korvat ovat oikeasti nätisti! :-)

IMG_6670
Hero on iskän poika

IMG_6681
Yosal menee..

IMG_6684
Aapolla oli omat leikit

IMG_6705
Yosalin ja Heron leikkihetki

IMG_6706

IMG_6722
Hero oli tänään erityisen iloinen :-)

IMG_6725
Yosal viilettää

Ja nyt meillä on lähinnä tämän näköistä porukkaa :-)
Väsynyt koira on onnellinen koira, vai miten se olikaan?

torstai 22. maaliskuuta 2012

Reissun pääl

Meillä on tapana Outin kanssa suunnitella aina edellisellä näyttelyreissullamme jo pari seuraavaa.
Niinpä viime joulukuussa Tukholmassa ollessamme aloimme jo mietiskellä seuraavaa kohdetta.
Tällä kertaa kohteeksemme valikoitui Latvia, tarkemmin sanottuna Latvian Voittaja 2012 -näyttely Riikassa 17.3.2012.

Siispä 16.3. oli aika lähteä matkaan ja Outi koukkasikin poimimaan minut ja Yosalin kyytiin ennen suuntaamistamme Skattalle Vikingin Terminaaliin. Kahden aikaan iltapäivästä olimmekin jo Tallinnassa ja ajomatka kohti Riikaa alkoi.
Päätimme kuitenkin tehdä pit-stopin Pärnussa ja käydä kokeilemassa josko koirat voisivat hieman ojennella jalkojaan Pärnun kauniilla hiekkarannalla.
Meri oli kuitenkin vielä jäässä ja rantakin suurimmaksi osaksi lumen peitossa. Onneksi pieni hiekka-alue löytyi ja koirat saivat kirmata keskenään hetken. Ihan mukavaa vaihtelua meille ihmisillekin autossa istumiselle.

IMG_5843
Yosal namin toivossa..

IMG_5869
Yosalin mielestä oli ihan hirmuisen kivaa leikkiä ja spurttailla Bean kanssa!

IMG_5873
Täysii!

IMG_5894
Synkronoitua juoksemista.. :-)

IMG_5909
Johan oli kivaa!

IMG_5974
Rantaleijona-Yosal ;-)

Ilta oli jo pimennyt kun saavuimme Riikaan ja kirjauduimme sisään hotelliimme, Albert Hotelliin. Iltakävelyllä kiertelimme lähialueilla kauniissa kaupungissa, ja onneksi näyttelypaikkakin sattui olemaan sopivasti aivan hotellin lähellä kävelymatkan päässä.

IMG_6072
Yosal hotellihuoneessamme

IMG_6101
Yosal osaa myös näyttää varsin fiksulta!

IMG_6094
Bea-neitokainen rentoutuu

Seuraavana aamuna kehät alkoivat onneksi vasta puoli yhden aikaan, joten aikaisesta herätyksestä ei tarvinnut huolehtia vaan saimme levätä yön oikein kunnolla.
Näyttelypaikka, Skonto Hall, oli todella ahdas ja käveleminen ihmismassojen välistä koiran ja häkkien kanssa oli hankalaa. Löysimme hyvän paikan kehämme läheltä ja pian tulikin jo meidän vuoromme mennä kehään.

Tuomari, Jan Coppens Hollannista, tykkäsi Yosalista ihan hirmuisesti!
Hän oli ymmärtäväinen azawakhien luonteelle eikä tahtonut koskea koiraan ollenkaan joten hän pyysi meitä näyttämään itse koiriemme hampaat. Minullahan meinasi mennä sormi (omaan) suuhun kun melkein ainahan tuomari on katsonut itse koiran hampaat enkä oikein sitten tiennyt miten koiran siinä asettelisin ja miten ne hampaat sitten näytetään. Handlerin vääntäessä ja kääntäessä Yosal aavisti oivallisen hetken tulleen pienelle rimpuilulle ja käytti sen kyllä hyväkseen... Noh, tästä selvittiin ja esiintyminen sujui muilta osin ihan hyvin!

Tässä vielä tuomarin mietteet Yosalista:

"3 years. Excellent breed type. A lot of harmony in the dog. Desired conformation. Outstanding representative of the breed."


Ei siis kauhean yksityiskohtainen arvostelu, mutta muuten sitten aikamoista ylistysvirttä (näin hyvää arvostelua emme ole koskaan ennen saaneet!)
Tuomari palkitsikin Yosalin sertillä ja lopulta vielä laittoi puikulapään ROPiksi! Wau, mieletöntä!
Yosal kerrytti itselleen siis taas kaksi uutta titteliä - Latvian Voittaja 2012 (LVV-12) sekä Latvian Muotovalio (LV MVA).
Bea oli VSP ja sai edelläolevien tittelien lisäksi vielä Baltian Muotovalion arvon! Onnea!

IMG_6170
Yosal Outin seisottamana :-)


Ryhmäkehiä saimmekin odotella pari tuntia, joten päätimme lähteä Riikan keskustassa sijaitsevaan kauniiseen puistoon päiväkävelylle. Koiratkin varmasti nauttivat kun pääsivät tunkkaisesta näyttelyhallista pois vähäksi aikaa. Kaupunkina Riika on kyllä todella kaunis, ja nyt jo tietenkin paljon keväisempi kuin koto-Suomi, lunta siellä ei ollut enää ollenkaan!

IMG_6141
Bea ja Yosal puistokävelyllä :-)

Ryhmäkehässä tuomari ei sen kummemmin katsettaan meihin laskenut, ja isossa kehässäkin saimme vain juosta kierroksen kunnes meidät jo käteltiin ulos. Mutta mikä oli aivan mahtavaa oli se, että suomalainen sloughi Tibni sijoittui ryhmässä neljänneksi! Onnea vielä Sari! :-)
Ja tokihan tuo isossa kehässä pyörähtäminen on aina omanlaisensa kokemus ja harvinaista herkkua ainakin meille!

IMG_6210
Ryhmäkehässä. Etualalla RYP4-sijoittunut sloughi Tibni!

IMG_6216
Ryhmäkehässä

Lauantai-illan saimme lepäillä ja nautiskelimmekin maittavan illallisen hotellin ravintolassa. Toim. huom. että Albert Hotellin ravintolan ricotta-pinaatti-ravioli -annos on todella pieni, eli jälkiruoalle jää mainiosti tilaa ;-)
Vasta sunnuntaina aamupäivällä, runsaan aamiaisen jälkeen, aloimme kotimatkan ja matka Tallinnaan sujuikin mukavasti. Tallinnasta laivamme lähti puoli viiden aikaan iltapäivällä, joten Helsinkiin saavuimme seitsemän aikaan illalla.

Reissu oli kyllä kaikin puolin erittäin onnistunut, tietysti hyvän matkaseurankin takia! Kiitos siis vielä sinne suuntaan, ja taas seuraavaa reissua odotellessa.. :-)

Kavereita tapaamassa

Reilu viikko sitten kävimme pitkästä aikaa ulkoilemassa Emmin, Nannan ja Moan kanssa.
Meiltä tyttöjä viihdyttämään lähtivät Iivari ja Aapo.

Päätimme käydä Helsingin koirauimalassa polskimassa, mutta sitä ennen ehdimme hyvin piipahtaa Uutelan koirapuistossa vähän juoksentelemassa. Tai siis koirathan ne tietysti juoksentelivat :-)

Iivari oli niiiin innoissaan kun näki tytöt pitkästä aikaa!

Aapo kulki joukon mukana ihan kuin olisi ollut itsekin whippet!

Aapo ja Musu ystävystyivät :-)

Hetkeksi puistoon tuli muutama kultainennoutaja, joista tällä yhdellä taisi olla juoksuaika kovin lähellä. Iivari oli tietysti aivan mahdottoman täpinöissään ja yritti "halailla" koko ajan... 

Aurinkokin pilkahteli lopulta ja keli oli ihanan lämmin!

Aapo odottaa nameja

Ja voi raukkaa pientä pentua kun uimaankin vielä joutui!
Mutta hurjan reippaasti Aapo polski ja ihan vähän oppi jo oikeanlaista tekniikkaakin :-)


Kiitos paljon kivasta aktiivi-iltapäivästä E, N & M! 
Lisää kuvia puistoilusta ja uintikeikasta löytyy täältä

maanantai 12. maaliskuuta 2012

Se juoksee sittenkin!

Kisakautemme alkoi eilen Talvimaastojen merkeissä. Minä en ole koskaan vielä päässyt paikan päälle, joten oli jo aikakin korkata ihan ekat Talvimaastot.
Jossain mielenhäiriössä olin ilmoittanut geimeihin mukaan Yosalin, jolle edellisten kisasuoritusten perusteella ei nyt asetettu mitään tavoitteita. Matkaan lähdettiin "katotaan mitä se keksii" -mentaliteetillä. ;-)
Matkaseuralaisiksi saimme Susannan ja Safirin (kiitos vielä :-D). Myös pikku-Aapo pääsi mukaan haistelemaan kisatunnelmaa ja tutustumaan uuteen ympäristöön, ihmisiin ja koiriin. Ja voi miten Aapo olisi mennyt moikkaamaan jokaista mustaa whippetiä, jonka kisapaikalla näki - nehän olivat kaikki ilmiselvästi Iivareita! Myös kaikki italiaanot olivat Aapon mielestä hurjan kivoja, pääsihän Aapo viikko sitten leikkimään moisten kanssa :-)

Azawakheja ja slougheja oli molempia ilmoitettu paikalle 3 kpl. Yosalin lisäksi kisaamassa olivat Outin tytöt Aida ja Bea. Slougheissa Safirin lisäksi ensikisassaan Luga ja valio Tibni.

Kävimme katselemassa rataa ennen omien koiriemme suorituksia ja spekulaatiot alkoivat tietysti heti - "tuossa kohtaa mennään ihan varmasti lumihankeen" "katso miten jyrkkä mutka" "onpas pehmeä ja raskaan oloinen pohja".
Lämmitellessä Yosal esitti mitä monimuotoisimpia venkurointeja ja ryntäilyjä suuntaan jos toiseen, se vaikutti olevan oikein erityisen hyvällä päällä (ja entistä pöljempi, mikäli mahdollista). Minä tietenkin ajattelin, että nyt se laittaa ihan varmasti leikiksi kun jo etukäteen noin paljon pelleilytytti :-D

Vähän tragikomiikkaakin nähtiin, kun koirani riistäytyivät ihan vallan hallinnastani ja vetivät minut lumihankeen!

Noh, meidän vuoromme startata tuli viimein ja Yosalille oli arvottu pariksi alkuerään Aida. Yosal starttasi sinisellä manttelilla. Olin onnistunyt psyykkaamaan Yosalin hyvin saalistusmoodiin ja se jopa kiskoi vähän lähtöpaikalle kävellessä!
Lähtölupa tuli ja päästimme koirat irti. Mitä tekee Yosal? Ottaa hienon johtoaseman heti ensimmäisellä suoralla, ja koko loppuradan ajan pitää 10-30m kaulaa Aidaan. Ja se tosiaan siis juoksi ihan koko radan, ja tuli ihan loppuun asti. Ja se meni vieheelle. Mietin mielessäni, että mitä oikein tapahtuu, voiko toi koira olla Yosal?! Pisteitä tästä hienosta alkueräjuoksusta tuli Yosalille 229 ja Aidalle vähän alle 200 (tarkemmat pisteet myöhemmin). Bea juoksi alkuerän yksin ja sai pisteitä mukavat 224. Tämä tarkoitti kuitenkin sitä, että finaaliin pääsivät Yosal ja Bea, ja Yosal vielä johtoasemassa! Ennenkuulumatonta!

Yosal alkuerässä
kiitos upeasta kuvasta Sakari Lampolalle!

Slougheissa Safir juoksi alkuerän lumipenkkojen kautta, mutta lähti finaaliin 2. sijalta, tosin ero 1. sijalla olleeseen ensikisaaja-Lugaan oli tässä vaiheessa 19 pistettä.

Päivä kului rattoisasti, tulospalvelu toimi nopeasti ja järjestelyt sujuivat hienosti. Aurinko paistoi melkein koko päivän, joten senkin puolesta tunnelma oli mitä mainioin!
Ei siis aikaakaan kun oli jo finaalikierroksen aika.
Sloughit juoksivat ensin, mutta niiden pisteet julkistettiin vasta palkintojenjaossa, joten jännitystä pidettiin yllä viimeiseen asti. Safir oli kuitenkin tehnyt loistavan finaalijuoksun ja kuronut eron Lugaan umpeen, ja mennyt jopa ohi! Tuloksena Safirille siis hienot yhteispisteet 489 ja kolmas maastoserti! Wau!
Väliajoilla poikien oli mukava rentoutua lämpimässä autossa

Sitten tulikin jo Yosalin ja Bean finaalistartin aika. Yosal juoksi taas sinisellä manttelilla.
Tästä allaolevasta videosta näkeekin hyvin miten se finaalijuoksu sitten meni..


Siis nyt en kyllä voinut enää uskoa silmiäni, jo toinen peräkkäinen mahtava suoritus Yosalilta! Lopussa Yosal vielä meni vieheelle ja jäi häntä pystyssä sen viereen odottelemaan, että mamma tulee hakemaan. Aivan älyttömän taitava poika! Aikaisemmin kun Yosal on vain juossut vieheen ohi suoraan mamman luokse..
Bea valitettavasti jätti finaalijuoksun kesken radan alkuosuudella.

Yosal finaalissa
© Sakari Lampola

Nyt alkoi jo jännittää ihan hurjasti kun tajusin, että Yosalillahan oli hyvät mahdollisuudet saada maastoserti! Iiks!

En tiedä johtuiko tämä Yosalin poikkeuksellinen menestys radasta eli että sinne oli tehty selkeä ura, jolla Yosal pysyi hyvin ilman että oli helppo lähteä hortoilemaan, umpihankeenhan tuo ei todellakaan kovin mielellään mene. Mutta kyllä Yosalin työskentely oli nyt aivan eri tasolla kuin viime kaudella kertaakaan! Ja kun se tosiaan oli ihan innoissaan siitä vieheestäkin. Kunto sillä vaikutti kestävän hyvin vaikka finaalissa rata oli jo muljaantunut melkoisen upottavaksi sohjokuramössöksi.

Palkintojenjaon vuoro tuli tosi nopeasti, ja kyllä niin pääsi käymään että Yosal nappasi ihka ensimmäisen maastosertifikaattinsa! Yosalin tulos oli siis 229 + 234 eli 463, SA ja SERTK!
Ei varmaan tarvitse sanoa, miten sanoinkuvaamattoman iloiseksi, onnelliseksi, ylpeäksi ja mitä vielä Yosalin suoritukset tekivät minut. Joillekin tällaiset juoksusuoritukset ovat arkipäivää ja sertejä satelee melkein joka kisasta. Mutta huomioonottaen kaikki edelliset kommelluksemme tämä oli todella iloinen yllätys ja arvostus koiran tekemää työtä kohtaan on ihan pilvissä!

Rakas Yosal poseeraa kovalla työllä ansaitsemansa maastosertin kera :-)

Onnittelut kaikille Talvimaastoissa menestyneille, muuten tuloksiinsa tai päiväänsä tyytyväisille ja itsensä ylittäneille! 
Ja kiitos parhaasta matkaseurasta S & S... :-)



***




He runs after all!
Our coursing season began yesterday as we drove to Mustiala for the annual Traditional Winter Coursing.
I had entered Yosal, and judging from past experiences we had no expectations for him at all. We would just wait and see how it goes and wether he wants to run or not.
Susanna and Safir traveled with us and also little-Aapo came with us to familiarize himself with the atmosphere of competitions. :-)

A total of 3 azis and sloughis were entered. In Azawakhs there was Yosal, Bea and Aida. In Sloughis there was Safir, Luga and Tibni.

Before it was time for our dogs to race we went to see the field and how other breeds were managing in the snow. And of course we began speculating immediately like "oh at that point my dog will surely run to the deep snow", "see how sharp bend", "the ground and the snow seems really heavy.."
At warm-up Yosal seemed really happy, he was jumping around and acting silly all the time. So I of course thought now he was too silly to run, he would absolutely just want to play and not chase the lure..

Well, our turn came finally and Yosal ran together with Aida, Bea ran alone.
Yosal was really excited and was pulling to the starting point! (Which he has never done before..)

Then the lure started and we let our dogs run. And what does Yosal? He shoots straight to the lead and runs like crazy, following the lure really nicely and leading with 10-30 meters ahead of Aida through the whole track! Wow! I was thinking "What just happened? Did Yosal actually run like that, through the whole track?" Yes he did. And he went to the lure in the end. I had to go get him from there! I was so amazed!!
From the first round Yosal got 229 points (max 300) and Aida a little under 200 points.
Bea got 224 points so this meant that Yosal was on the lead and going to the final round together with Bea!

The sun was shining all day and everything was organized perfectly.

The dogs rested for a while in the warm car before the final round began.

Safir the Sloughi did a great job and won with excellent points 489, and she got her 3rd LC CAC! Congrats!

Then it was time for Yosal and Bea's final race. Above in the video clip you can see how it went...
I just couldn't believe my eyes. Another great run from Yosl, two in a row! And in the end he was even more eager to go to the lure than on the 1st round. What a good boy!
Unfortunately Bea did not finish the final round.

Now I became even more excited because I realized Yosal had a good chance of getting his very first LC CAC! Yikes!

I don't know if Yosal raced so well because the track was clearly made and surrounded by the deep snow in which Yosal does NOT want to go to. Anyways, he was working really well and precisely, extremely excited about the lure and catching it. He also seemed to be in good shape and had well enough energy to finish the race, even though in the finals the track was deep wet heavy "sludge" with mud and not snow at all. 

Then it was time for the price giving ceremony and yes, Yosal really did win and get his first LC CAC! His total points were 229 + 234 = 463 points. Really good!
Needless to say how unbelievably proud, happy and lucky Yosal's performances made me feel.
For some these kind of performances are nothing special at all. But taking in to account how last year Yosal didn't like to run that much this was a super nice surprise and I really appreciate Yosal for all the work he did on the field today!

maanantai 5. maaliskuuta 2012

Uusia ystäviä

Eilen Aapo oli kutsuttu ihan ekaa kertaa kylään, pääsimme nimittäin käymään kolmen ihastuttavan italiaanoneidin, Elinin, Solveigin ja Dagmarin kotona.

Ja voi hyvänen aika miten Aapolla oli kivaa! Se ei ujostellut oikeastaan yhtään uutta vierasta paikkaa, ja villit leikit melkein samanikäisen Dagmarin kanssa alkoivatkin nopeasti. Välillä minun oli pakko laittaa kädet silmille kun meno yltyi ihan vallan hurjaksi, mutta aika hyvin Aapo osasi leikkiä nätisti pienempiensä kanssa!

Dagmar ja Aapo olivat heti samalla aaltopituudella! :-)













Juomatauko!

Vielä jaksaa vähän temuta

Aapo ja hänen kauniit rullakorvansa :-D

kuvien © Kaapo Qvick / Eqvinous

Kiitos tosi paljon kun saimme tulla käymään ja kiitos mahtavista kuvista! Aapolla oli huisin hauskaa ja tämä vierailu oli varmasti hyvää sosiaalistamista pikkumiehelle :-)



***



Yesterday Aapo had a play date with three lovely IG's - Elin, Solveig and Dagmar. Take a look at their website here!
Dagmar and Aapo, who are almost the same age, became friends immediately and started playing wild games! At times I had to cover my eyes and hope for the best because they were running and jumping all over the place like maniacs. But Aapo was a good boy and knew how to play gently with the smaller friends :-)
Notice Aapo's lovely ears... ;-) 
We are living a time of changes since now he has started to change his teeth and also his earset has began to live a life of its own. But only time tells how his ears will settle, I keep my fingers crossed!

Thank you a million times for inviting us for a visit! Aapo had a blast and I bet this kind of visit was the best possible socialization he could get! :-)