Kunkut

Iivari juoksenteli HVK:lla viime lauantaina kuninkuusjuoksujen yhteydessä 280 m sijoituslähdössä.
Samassa lähdössä juoksi kourallinen MaXwin-koiria ja yksi Jewgenistajan-koira.
Iivari raukka sai aika huonon lähdön ja joutui ruuhkaan -> lopputuloksena vielä viimeisessä kaarteessa vaalea Peppi-tyttönen pääsi ohi, joten Iivarin oli tyytyminen viimeiseen sijaan. Aika taisi olla 19,10 sek eli ei todellakaan Iivarille kovin hyvä aika.

Alla olevat kuvat on ottanut Ari Salmela, kiitos tuhannesti upeista kuvistasi!! :)

Iivari taisi tulla taas ihan viimeisten joukossa kopista ulos..

Keltaisella Peppi, punaisella Musu, sinisellä Spede, valkoisella Taiga ja raidallisella Kössi (joka vei hienosti voiton, onnea Hanne!!)

Tässä näyttäisi siltä kuin Iivari olisi vielä päässyt peliin mukaan.. Mutta viimeistään 1. kaarre koituu Iivarin "kohtaloksi".

Toiset joutuivat pingispalloiksi eikä Iivarikaan tainnut ihan törmäyksiltä välttyä. Semmoista se vaan on välillä täysissä kuuden koiran lähdöissä!

Iivarin laskusuhdanteinen juoksukausi on saanut meidät raapimaan päitämme ja miettimään mikä mättää, eikö Iivari oikeasti ole kunnossa (apua, kääk, miksi ei ole, mitä olemme tehneet väärin?) vai meneekö sen juoksu sitten aina vain ihan plörinäksi niistä törmäyksistä ja epäonnistuneista linjojen hausta? Vai eikö se kenties useamman koiran lähdöissä yritä tarpeeksi?

Noh, koska Iivari juoksi lauantaina vain 1 x 280 m päätimme juoksuttaa sitä tiistaina kauden viimeisissä HVK:n harkoissa eli makkarajuoksuissa 280 m, jotta näkisimme koiran todelliset kyvyt. Iivari juoksi kahdestaan Sinna-whippetin kanssa, joten tällä kertaa radalla oli hyvin tilaa.

Iivari sai ok lähdön ja johti selkeästi alusta loppuun asti, mitään kontakteja tai muuta hämminkiä juoksun aikana ei tapahtunut, joten tämä oli vaihteeksi Iivarillekin mukava onnistunut kokemus. 

Rata oli aika muhkurainen ja selkeästi kärsinyt viikonlopun kisoista, ja meitä ennen juosseiden ajat eivät lupailleet hyvää - rata oli hidas. Makkarajuoksuihin oli kuitenkin saatu ihan virallinen ajanotto ja meinasi meikäläisen leuka loksahtaa maahan asti auki kun Iivarin aika kuulutettiin - 18,58 sek! Tyyppi juoksee suurin piirtein oman ennätyksensä. Eli koira todellakin olisi kunnossa, mutta huono tuuri starteissa on vaan varjostanut tätä kautta. Voihan hitsi!

Mutta ihan mielettömän tyytyväinen olen tuohon aikaan! Kertakaikkisen super on tuo musta pallopäätöpöhäntä <3

Meillä olisi vielä kaksi kisastarttia jäljellä tälle kaudelle - ensi sunnuntaina Tampereella 280 m sijoitus ja sitten lokakuun alussa team racessa 280 m sijoitus. Pidetään peukkuja, että Iivarin ei tarvitsisi jäädä ihan jumbosijoille näissä kahdessa viimeisessä startissa. :)

Rataharkkaa

Eilen harkattiin taas Tuomarinkartanolla ja tällä kertaa matkaan lähdettiin ihan koko perheen voimin.

Hero pääsi juoksemaan yksikseen 280 metriä ja aivan samanlainen raivohullu rääkyjä vieheen nähdessään se on edelleen kuin nuorempanakin. :D
Hienosti meni alusta loppuun. Aika taisi olla reilut 25 sekuntia.

Iivari pääsi tyttöseuraan kun samassa lähdössä sen kanssa juoksivat Hippi, Moa ja Sinna.
Iivari sai tosi hyvän lähdön ja taisikin tulla kopista ulos ihan samoihin aikoihin Moan kanssa. Hippi veti kuitenkin heti lähtökiihdytyksessä molempien ohi, ja kaarteeseen tultaessa Iivarikin jäi Moasta. En ole ihan varma törmäsikö Iivari (taas...) takaapäin Moaan kaarteessa vai mitä pientä horjumista ja linjojen hakua siellä oikein tapahtui. Joka tapauksessa ihan kelvollinen juoksu, Iivarin ajan uskon olleen pikkuisen alle 19 sek.
Alla videoituna Iivarin ja tyttöjen harkkalähtö:
(Videon on ottanut Illusia Sarvas, tuhannet kiitokset!)


Aapo ja Yosalkin pääsivät harjoittelemaan 480 metrin matkalla.
Yosalilla ei ole oikein koskaan ollut kovin palavaa viettiä, ja nyt tuntuu, että iän myötä se pienikin innostus vieheeseen on katoamassa (ainakin kun allaolevaa videota katselee). Nuorempana Yosal on juossut radalla kyllä ihan yksikseenkin onnistuneesti lähtökopista maaliin viehettä innokkaasti seuraten, mutta nykyään sitä taitaa kiinnostaa ihan muut jutut.
Tärkeintä tässä eilisessä harjoitusjuoksussa oli kuitenkin nähdä miten Aapo reagoi siihen, että siellä radalla on joku toinen sen kanssa. Tähän harjoitukseen Yosal oli kuitenkin Aapolle sopiva kaveri, sillä tiesimme, että Yosal joka tapauksessa lähtee hyvin ja juoksee ainakin etusuoran hyvin. Nopea sadasosasekunnin vilkaisu Aapolta Yosalin suuntaan onkin videolta nähtävillä viitisen metriä lähtökoppien jälkeen. Sinänsä kuitenkin hyvä, ettei vilkaisusta aiheutunut mitään jatkotoimenpiteitä Aapon puolelta, vaan se keskittyi täysin vieheeseen ja juoksi oman juoksunsa loppuun asti. Käsiaika taisi olla 34,5 sekuntia? Katsotaan jos ensi vuonna kokeilisimme Aapolle vielä kerran täysin vieraan kaverin kanssa juoksemista.
Mutta, Yosalin hiipuva innostus juoksuharrastukseen toi meidät siihen päätökseen, että Yosal saa jatkossa tiistai-iltaisin jäädä kotisohvalle rötväämään.
Alla vielä Aapon ja Yosalin suoritus videomuodossa, kuvaajana tässäkin Illusia :)


Voitto on nyt käynyt ahkerasti maanantaisin pentutreeneissä ja edistyy hienosti!
(Kuvat 26.8. treeneistä eli ensimmäistä kertaa moottorivieheellä)

Ensimmäisellä kerralla (26.8.) meno oli pikkuisen epäröivää, joskin vieheen nähdessään Voitto ampaisi kyllä heti matkaan. Moottorivieheen ääni ei juurikaan pelottanut, ja heti ensimmäisestä vedosta lähtien Voitto hakeutui hienosti aivan kiskon viereen juoksemaan!

Toisella kerralla oli jo paljon selkeämmät sävelet ja kopista katse kiinnittyi kiskolle. Paljon varmempi suoritus kaiken kaikkiaan.

Edellispäivänä eli ma 2.9. Voitto juoksi taas avonaisesta kopista, mutta tällä kertaa sitä täytyi ihan jo pidellä aloillaan kun se yritti tempoa itseään vieheelle ennen aikojaan. Juoksutyylikin oli jo viimeviikkoiseen verrattuna hurjasti parempi, ja tälläkin kertaa Voitto ajoi hienosti aivan kiskon tuntumassa. Asiaankuuluvat tapporavistukset Voitto teki myös ja toisella kerralla kuulemma laittoi leuatkin lukkoon viehe suussaan! Aika poika :)

On se aikamoinen komistus <3

Ensi maanantain treeneistä voisin yrittää muistaa ottaa vaikkapa videomateriaalia.

Kesä on mennyt kyllä yhdessä hujauksessa, sillä ensi viikon treenit ovat jo tämän kauden toiseksi viimeiset!

Mutta ihan hyvä harkata nyt vielä pari kertaa ja jättää sitten talven ajaksi asiat muhimaan. Tosin tuskinpa me talvellakaan ihan mitään tekemättä ollaan. ;)

Takkibuumi

Ompeluinspis iskee toisinaan mitä kummallisimpina hetkinä. Nyt olen kuitenkin metsästänyt sitä jo monta kuukautta kunnes viimein kylmenneet illat ja aamut toivat ompeluajatukset mieleeni.

Heron hieno Challenger-takki on hukkunut johonkin, joten lauman vanhin sai uuden kevyehkön sadetakin. Ihan perusmalli tarrakiinnityksellä masun alta. Heijastimet täytyy vielä ommella, kaikki heijastinmateriaali kun loppui ompelupajastani kesken!

Käytin tähän muuten vain jämämateriaaleja, joten sen takia värityskin on vähän hassu. Kutsun takkia narritakiksi sen "ristikkäisen" värityksen takia. :)

Mutta ihan hyvä siitä tuli! Perfektionistina en tietenkään voi olla tyytyväinen, nimittäin takki osoittautui kuitenkin pikkuisen naftiksi. Kyllä sitä silti käyttää voi ja se välttää nyt parempaa odotellessa. :)

Voitolle olen ommellut kaksi takkia. Ensin löysin Eurokankaan palalaarista ihanaa ruutukuvioista vettähylkivää kangasta, joten se oli pakko ostaa. Vuoreksi löytyi päälikankaaseen hyvin sopiva keltainen college.

Noh, tämä takki jäi pieneksi eikä sitä juuri edes ehditty käyttää, joten tästä saattaisin olla valmis luopumaan. Virheitä tästäkin löytyy, mutta ihan mukava, superkevyt sadetakki tämäkin on.

Edessä on pystysuuntainen heijastin. Kauluksen päällipuolen tein ekaa kertaa puoliksi ulkoilukankaasta ja puoliksi collegesta, ihan hyvä ajatuksena, toteutus vaatisi vielä vähän harjoittelua. :D

Takki on tosiaan jo jäänyt vähän pieneksi, mutta tämäkin on siis ihan perusmalli ilman vatsakappaletta.

Viimeisenä varsinainen mestariteos. :D

Tästä takista sain inspiksen Heron takkiin ja väritys onkin melkein sama. Tässä vaan värit eivät mene mitenkään ristiin vaan etuosa on kokonaan sininen, takaosa punainen.

Oikealla etupuolella on tosi rankka pääkalloheijastin. Räyh! Koiran ilmekin muuttui heti astetta tuimemmaksi.

Vasemmalla etupuolella on heijastimesta leikattu "Voitto"-teksti ja takana poikittainen heijastinnauha. Pitäisi näkyä. :)

Vähän huonot kuvat tästä takista, mutta malli alkoi pakahtua kuumuudesta (+25°C, mikä elokuun loppu??).

Minä olen niin hidas ompelija, että hampaiden kiristelyksi se tuppaa menemään aina projektin loppuvaiheilla ja työn jälki pikkuisen silloin kärsii. Omaan käyttöön kun näitä vain teen, niin kamalan tarkkaa se ei onneksi ole. Kun parina päivänä viettää muutaman tunnin ompelukoneen ääreen kyyristyneenä, kuolee ompelumotivaatiokin aika tehokkaasti taas pariksi kuukaudeksi.

Talveksi Voitto tarvitsee vielä ainakin fleecetakin eli kyllä täällä kohta taas ommellaan. Antaa pojun nyt kasvaa ja täytyy toivoa, että tämän talven vaatteet menisivät lopun ikää (turha toivo?). :D

Perjantain kuulumiset

Kesä etenee vauhdilla ja pentu kasvaa kohisten. Tänään Voitto on jo 16-viikkoinen! Puntarilla olemme käyneet sen kanssa ties milloin viimeksi, kait se vielä alle 10kg painaa.

Maanantaina Voitto menee tehoste- ja rabiesrokotukselle, joten samalla saadaan luotettava lukema eläinlääkärin vaa'asta.

Voiton varpaan toipuminen vaikuttaisi sujuvan hyvin. Tassuside on jo hyväksytty osaksi jokapäiväistä elämää eikä se kamalasti touhuamista rajoitakaan. Nyt alkaa silti jo kahden viikon levossa oleminen näkyä - pentu heitteisi melkein voltteja jos vain osaisi. Se räksyttää ja rutisee kavereille, retuuttaa tyynyä, ja yrittää loikkia 360 asteen tasajalkahyppyjä paikallaan. Mutta onneksi suurimman osan ajasta tyyppi osaa ottaa lunkisti ja rauhoittuu kyllä helposti kun liian rajuksi yltyneestä menosta nätisti huomautetaan.

Mikäli kaikki menee suunnitelmien mukaan niin tassusidettä ei tarvitse pitää enää kuin reilu viikko. Sen jälkeen vielä pari viikkoa otetaan iisisti ja sitten taas meno päälle! Saa pitää peukkuja mutkattoman loppuparanemisprosessin puolesta. :)

 Aapo-isoveikka on Voitolle suuri ja tärkeä tuki ja turva <3

 Kaikki koirat samassa kuvassa, mutta missä on Yosal? :D

 No tämmöiseltä perskorkeelta honkkelita se tässä vaiheessa näyttää. Aika hauska tapaus :)

Meille jo tuttu lajike Sammacus Maximus paikallistettu jälleen kerran olohuoneestamme.

Koiramainen juhannus

Tämä juhannus sujui rauhallisissa merkeissä mökillä koirien kanssa.
Koirat nauttivat suunnattomasti saadessaan olla mökin pihassa vapaana tuntitolkulla. :)
Onneksi säätkin suosivat, joten juhannus sujui kaikin puolin mainiosti. Luvassa taas mitä sekalaisin kattaus kuvia sekä iPhonesta että 7D:stä juhannuksen varrelta.

Hero pääsi kalastusreissulle mukaan, se kun rakastaa veneilyä. Mihinköhän liivit unohtuivat? :(

Kaikki paitsi Yosal änkesivät samalle kivelle pälyilemään :D

Huhhuh kun on lämmin, nurtsilla on kiva pötkötellä..

..kunnes rentouttavan hetken pilaa kurkkuun kiinni hyökkäävä pentu!! >:( :D

Iivari viilentyi merivedessä

Ja Herokin ui ;)

Iivarin mielestä parasta koko maailmassa on ehkä se kun uinnin jälkeen voi kieriskellä nurmikolla! :)

Hero tähystyspaikallaan

Voitto keksi myös frisbeen ihanuuden :)

Yosal lempipaikallaan Tumpin vanhempien luona :)

Ja sitten palattiinkin tänne Vantaalle arjen pariin :)

Ainiin, Porissa nappasimme kaikista vielä seisotuskuvat, ja ne onnistuivat vähän vaihtelevalla menestyksellä..

Aapo 1v 7kk

Yosal 4v 7kk. Miten minusta Yosal näyttää jo vähän rupsahtaneelta? 

Iivari 3v 8kk. Hieno poika <3

Ja kirsikkana kakun päällä..

Hero 5v 6kk! Vaikka Hero ei ehkä ole rotunsa kaunein, niin ainakin se on hupsuin :)

Pentu ei ollut tällä kertaa yhteistyöhaluinen, joten siitä seisotuskuvia on luvassa ehkä joskus hamassa tulevaisuudessa. :D

Kuuma!

Kesä tuli sitten oikein rytinällä ja ainakin täällä Vantaalla ollaan saatu nauttia auringon paahteesta jo monta päivää.
Kuumuus tuo omat haasteensa koirien liikuttamiselle ja varsinkin whippetit tuntuvat kestävän kuumaa huonosti. Niiden kanssa ulkoiluun saakin käyttää luovuutta ja usein täytyy hyödyntää niitä ihan viimeisiä vuorokauden tunteja.

Tänään lähdin afrikkalaisten kanssa käppäilemään muutaman kilometrin lenkin, ihan kaikessa rauhassa ja koirien tahtiin. Reitin valitsin niin, että kuljimme koko ajan joen vartta, jolloin viilentymismahdollisuudet olivat hyvät. :)
Kuvat ovat valitettavasti iPhonelaatua.

Afrikkalaisten jengi :) Yosal - Hero - Aapo

 Poikkesimme Siltamäen koirapuistoon ihmettelemään. Meno oli aika vaisua, joten jatkoimme matkaa hyvin pian.

Kun basenji läähättää niin silloin on jo aika lämmin!

Ei muuta kuin molskis vaan ja viilentymään. Vähän saatoin auttaa pepusta tuuppaamalla. Lopputulema oli kuitenkin mieluinen ja läähätyskin loppui hetkeksi. :)

 Matka jatkuu, mennään joen toista puolta takaisin. 

Näissä maisemissa kelpaa ulkoilla :)

Viilentymispaussi nro. x

 Yosal uskalsi kastaa tassutkin :)

Mutta Hero on kaikista rohkein!

Kotiin päästyämme oli Aapon pakko mennä hetkeksi vielä aurinkoon..

Pihalle ilmestyi myös eräskin sammakkoeläin!

Ja eräs riiviöeläin tuhoamassa kasvattajalta kotiutumislahjaksi saatua possuleluaan..

Mikäs sen parempaa kuin totaalinen rentoutuminen mukavan lenkin päätteeksi? :)

10-viikkoinen

Perjantaina pistettiin kotistudio pystyyn ja napattiin Voitosta 10-viikkoiskuvat. Pikkupoika kasvaa kohisten ja painoa on kertynyt viitisen kiloa.

Aika tasapainoisen oloinen pakkaus, tykkään!

Söpöilyä :)