perjantai 28. helmikuuta 2014

Sydänultraa ja muuta

Iivari käväisi reilu viikko sitten sydämen ultraäänitutkimuksessa, viime kerrasta kun oli vierähtänyt jo noin 1,5 vuotta.
Ultraajana toimi tällä kertaa Seppo Lamberg.
Silloin 1,5 vuotta sitten Iivarin sydämessä ei todettu mitään poikkeavaa, mutta nyt oli vähän toisin.
Kun astelimme Iivarin kanssa Lambergin hoitohuoneeseen tokaisi Seppo heti, että "onkos tältä koiralta tutkittu kilpirauhasarvot vajaatoiminnan varalta?". Hän kiinnitti heti huomiota Iivarin kaljuuntuneisiin reisiin. No eihän Iivarilta sellaisia oltu tutkittu. Kaljut reidet sillä on ollut melkein aina, talvella vähän erottuvammin. Jotenkin tuo reisien karvattomuus on varsinkin ratalinjaisissa whippeteissä niin yleistä, etten ole osannut ajatella asiaa sen kummemmin. No, jo ennen varsinaisen ultraamisen aloittamista Seppo siis kehotti meitä menemään pikapuoliin kilpparitesteihin.
Varsinaisessa ultrassa sitten kävi ilmi, että Iivarilla on vähän laiskasti supistuva sydän ja niinpä Lamberg lausui Iivarin DCM-rajatapaukseksi. DCM on siis dilatoiva kardiomyopatia, josta whippeteillä voi lukea lisää esimerkiksi täältä.
Lamberg sanoi kuitenkin, että kilpirauhasen vajaatoiminta saattaisi aiheuttaa samantyyppisiä muutoksia sydämessä ja suosittelikin siis meille kilpirauhastestejä. Kilpirauhaslääkityksen myötä myös sydämen arvot saattaisivat parantua hieman ja uusintaultra meillä olisikin edessä 12 kk kuluttua mikäli kilpparin vajaatoiminta todettaisiin. Muussa tapauksessa uusinta voisi olla jo 6 kk kuluttua.

Sain ajan kilpirauhastestejä varten aika nopeasti ja tuloksetkin tulivat jo ja niiden mukaan Iivarilla on kilpirauhasen vajaatoiminta.
Niinpä aloitimme Forthyron-lääkityksen ja kuukauden päästä menemme kontrollikäynnille, jossa nähdään miten lääkitys on lähtenyt vaikuttamaan ja tarvitseeko annosta muuttaa.

Iivari reilu kaksi vuotta sitten. Silloin jo oli peppu kaljuna, samalta näyttää nytkin. :) Talvella karvattomuus korostuu senkin takia, että iho ei ole niin tumma kesän auringon ansiosta.


Kilpirauhasdiagnoosi oli tavallaan huojentava uutinen, se kun on helppo ja edullinen hoitaa ja useimmat koirat vastaavat lääkitykseen hyvin ja voivat elää täysin normaalia koiran elämää.
Iivarihan on perusluonteeltaan melko laiska ja rauhallinen, on ollut sitä ihan pienestä asti. Joskus olen miettinyt, että Iivarilta voisi tutkia kilpirauhasarvot, mutta sitten se on vaan jäänyt kun muita oireita ei ole ollut. Ja kun tuo rauhallisuuskin on tosiaan ollut sillä aina, se on ihan sen perusominaisuus oikeastaan!
Mutta hyvä, että tuli nyt sitten tutkittua! Olisihan se aika hauskaa ja ennenkuulumatonta jos Iivari vaikka lääkityksen myötä vähän piristyisi ja muuttuisi jopa aktiiviseksi. :D Täytyy raportoida tänne sitten. Ainakaan nyt kahden päivän jälkeen ei ole mitään muutosta havaittavissa. ;)

Tuo Iivarin sydänjuttukaan ei vaikuta normaalielämään mitenkään, ellei koira ala oireilla esimerkiksi alentuneella rasituksenkestolla, yskimällä tms.

Tosi ikäviä juttuja kaikki sairaudet aina ovat, ja tottakai sitä toivoisi koiransa olevan täydellisen terve. Mutta silti olen kovin iloinen, että näistä diagnooseista huolimatta Iivari saa jatkaa elämäänsä melkolailla muuttumattomana, saa juosta vapaana, treenata ja kisatakin. Ainoastaan nyt se popsii aamuin illoin kilpirauhashormonia, mutta Iivari vaan tykkää niistä tableteista, ahne rohmu kun on. ;)

torstai 27. helmikuuta 2014

We're back!

Jaaa, melkein neljän kuukauden blogitauko?
Hetken aikaa mietin jo koko blogin poistamista, kuka näitä muka lukee. Sitten laitoin sen vaan yksityiseksi, että voisin itse tsekkailla vanhoja merkintöjä ja vaikka tarkistaa, että "koskas meillä niitä nenäpunkkeja olikaan".
Sitten mietin, että entäs jos muuttaisinkin blogin jatkossa lähinnä kisatulostenpäivitysblogiksi, mutta nääh, ketä semmoisetkaan sitten kiinnostaa?
Lopulta päädyin siihen, että julkisena saa olla ja kirjoittelen tänne aina silloin tällöin kun inspistä ja aikaa tuntuisi siihen riittävän. :) Plus, että onhan tänne vähän kivempi postata kuvia kuin vaikka facebookkiin, jossa kaikki kuvat puuroutuvat ja 50% kavereista päivittelee ruudun takana "no nyt se crazy dog lady laittoi taas 300 uutta kuvaa koirista, huoh". Nojoo, hälläväliä mitä muut aattelee ja silleen. Tai ainakin yritetään olla välittämättä! ;)

Vuosihan tässä vaihtui, Yosal täytti marraskuun lopulla viisi ja Hero joulukuun lopulla kuusi vuotta!

(kuvituskuvina kaikkea mahdollista ajalta joulukuu 2013 - helmikuu 2014)

Joululoman vietimme tietysti taas Porissa, ja aika harmaissa tunnelmissa oltiin sään puolesta.

Koirarannalla oli tietysti käytävä kun Porii asti oltiin menty.

Hiekalla oli hyvä spurttailla

Voitto, joka rakastaa vaanimista!

Jouluaaton aattona oli aivan vehreää, ei olisi uskonut joulukuuksi! Yosal vauhdissa vanhempieni pihalla :)

23.12.2013

23.12.2013

23.12.2013

Heron virnistys :D 23.12.2013

23.12.2013

23.12.2013


23.12.2013

Joulunvietosta palasimme tämän vuoden puolella ja arkeen paluu oli taas edessä. Joku pienimuotoinen talvikin tuossa kai oli, mutta se meni ohi aika nopeasti! (Ja mitään takatalveahan ei enää tule, eihän?)

Kivempi koirien kuntoon saamisen kannalta näin, nyt jo löytyi aivan hyväksi sulanut pelto, jossa koirat saivat päästellä ja jalatkin pysyivät ehjinä!

Voitto 11 kk vauhdissa

Näyttää jo aika aikuiselta :)

Ihan on tosi kyseessä! Voiton etujalat teipataan aika usein jos tiedossa on rankempaa rälläystä, sillä sen jalat aukeavat aika helposti kannuskynnen vierestä. Itse kannuskynteen ei tule mitään damagea, mutta noin sentti siitä "sisäänpäin" tulee helposti nirhaumia äkkijarrutuksissa ja suunnanvaihdoksissa. Eikä tuota tosiaankaan aina tapahdu, mutta mieluummin kuitenkin teippaillaan ennaltaehkäisevästi kuin sitten parentelee ikäviä ruhjeita monta päivää. Näissä kuvissa teipit ylettyvät jarrunappuloille asti kun nekin olivat ottaneet osumaa aikaisemmissa ralleissa.

Iivarin tyylinäyte, hauska patukka töpöhännällä :D

Täysiiiii!

Iivari

Ollaan saatu nauttia nyt paljon myös Emmin ja Nannan & Moan seurasta :)
Yhtenä päivänä tytöt olivat taas meillä kyläilemässä, ja Voitolla oli siskopuolensa kanssa väääääähän kivaa:

Kaksi vajaaälyistä..

Tää on kivointa!

Urpot.

Lähdemme "hiihtolomalla" eli parin viikon päästä Ylläkselle, jonka ajaksi Emmi saa Voiton ja Iivarin hoteisiinsa. Toivotan onnea jo etukäteen, varsinkin Moalla ja Voitolla voi olla aika kova meno reilun viikon ajan! :'D 

No mitäs muuta. Muuten ollaan nyt vain nautiskeltu lähenevästä keväästä ja emäntä on yrittänyt parhaansa mukaan hoitaa kouluhommat kuntoon ennen huhtikuun alussa alkavaa apteekkiharjoittelua (hui)!

Yosal eli toisin sanoen Wanha-Waka :D

Kaks hullua. Aapo ja Voitto pitävät toisilleen seuraa joka päivä monta kertaa, paljon, äänekkäästi. Ihan sekopäitä!

Aapo osaa käyttäytyä onneksi tarpeen tullen myös hyvin sivistyneesti <3 p="">
Voitto vielä opettelee sitä sivistyneisyyttä..

Ainiin, uusia tarvikehankintoja on tehty tietysti jonkin verran! Kylmille talvipakkasille (joita oli ainakin kaksi päivää) tilasin Tmi. Taulukkaalta aivan superhyvät tuplafleeceumpihaalarit, joissa poikakoirien pallitkin ovat suojassa pakkaselta! Siis niin hyvä keksintö ja istuvat aivan täydellisesti meidän whipuille. Harmi kun niitä ei tänä talvena juuri ehtinyt käyttää. Ehkä ensi talvena sitten. :)

Whippetit saivat uudet pannatkin, nämä Lotta Seppäsen käsialaa. Kun nämä saapuivat päätin, että myös muu lauma tarvitsee vastaavanlaiset jossain vaiheessa. Ihan huiput, niin siistit ja kevyet ja pehmeät! Ihanat!

Iivarille tietysti sienikuosia koska Iivarihan rrrrakastaa sieniä :P 

Ja voitto nyt vaan on sellainen pöllö-pölvästi, että babyvaaleansininen pöllökuosi sopi sille kuin nakutettu. Kivan pitkä toi nenä muuten. :D

Siinä nyt ensimmäisenä mieleen tulleita asioita. Tosi johdonmukainen ja selkeä postaus! :D

Voitto täyttää kuukauden päästä vuoden ja sitten voidaankin alkaa miettiä mittausjuttuja ja kauden alettua alkaa kilpakirjojen metsästys. Vähänkö odotamme ehkä innolla?
Kilpailuluokan suhteen ei ole epäselvyyttä, yli mennään, mutta katsotaan paljollako. :) Painoa pikkumörssärillä on nyt 17 kg. Jep. :D