torstai 14. heinäkuuta 2011

Ryhmäkoejuoksu vol. 3

Vihdoin Iivari on saanut suoritettua tarvittavat koejuoksunsa ratakirjoja varten ja nyt vaan odotellaan kirjojen saapumista, jotta päästään suunnittelemaan loppukesän kisoja..

Ajoin tiistaina töiden jälkeen Tampereelle, jonne olin sopinut Iivarille sen viimeisen ryhmäkoejuoksun. Tuomarin saaminen paikalle olikin sitten ihan oma juttunsa... Onneksi Seija Kotti-Rantala suostui tulemaan paikalle, kiitoksemme!
Ryhmäkavereiksi Iivari sai pari kuukautta itseään nuoremman Selman (Paletin Savannah) sekä pian 10-vuotiaan herrasmiehen Topin (Speed on Billy the Kid).
Tampereella ei ole kait harjoituksissa tapana ottaa aikoja, joten se jäi meille mysteeriksi. Koko 280m taittui kuitenkin hienosti. Iivari sai aika hyvän lähdön ja juoksikin melkein koko takasuoran kylki kyljessä (kirjaimellisesti) Selman kanssa. 1. kaarteessa Iivari kuitenkin tavoilleen uskollisena ajautui vähän ulos ja Selma pääsi sisältä ohi. Iivari pysytteli kuitenkin hyvin nuoren neidin kannoilla ja tuli maaliin mukavasti toisena. Tuomari kehui vielä Iivarin hyvää juoksupäätä; takasuoran kova vääntö ja pitkäkestoinen kylkikontakti ei saanut mustuaisen keskittymistä herpaantumaan millisekunniksikaan! Taitava poika! :-)

Selma ja Iivari koejuoksun jälkeen


Iivarin jalka oli tottakai kovassa tarkkailussa juoksun jälkeen, olihan Iivari nyt ekaa kertaa radalla monen viikon levon jälkeen. Mutta jalka kesti rasituksen odotetusti hyvin. Se oli kyllä suuri helpotus! Tietysti allekirjoittanutta vähän jänskätti laittaa poika juoksemaan revähtymän jälkeen; entä jos sittenkin olimme edenneet liian nopeasti ja nyt jalka revähtäisi vain entistä pahemmin? Mutta so far, so good eli jatkamme harjoituksia.. :-)

Kiitos vielä koejuoksukavereille!!



***




Finally Iivari has succesfully ran the both required test runs in order to get the racing license. Now all we do is wait for the license to arrive so we can start planning for competitions for the remaining racing season..

This Tuesday after work I drove to Tampere where I had arranged Iivari's last test run to be. Getting a judge to observe the run was a bit harder than expected. But luckily Seija Kotti-Rantala came to judge the run, thanks again!

As the other dogs in the test run were Selma (Paletin Savannah) who is a few months younger than Iivari and a 10-year-old veteran Topi (Speed on Billy the Kid), it was going to be an exciting run! Unfortunately at Tampere track practice there are no hand times taken, so the times were left a mystery to all of us. The whole 280m went nicely tough. Iivari got a pretty good start and ran almost the whole back straight side by side (literally) with Selma. In the first curve Iivari drifted out a bit so Selma took the lead. Iivari finished nicely second. The judge complimented on Iivari's good nerves; the tough competition in the back straight and the long-lasting sidecontact didn't disturb Iivari's performance at all! What a good boy! :-)


sunnuntai 1. toukokuuta 2011

Agility siirtyi ulos!

Varsin eksoottisessa säässä saimme viettää ensimmäiset agilityharkkamme ulkotiloissa, Kalasatamassa. Välillä satoi rakeita tai räntää, onneksi suurimman osan ajasta aurinko paistoi mukavasti (vaikkakaan ei kyllä juuri lämmittänyt).

Minä sain tehtäväkseni hankkia harkkoihimme radan, ja nopean googlettelun tuloksena päädyin seuraavanlaiseen 1-luokan rataan (joka olikin lopulta aika kiva rata, simppeli muttei kuitenkaan liian suoraviivainen):



Hoppalop, ohjaaja yrittää vissiin valssata? :-D

Aaaa..

Kepkepkep..

Jee, putkesta kohti hyppyä!

Musta(?) koira pöydällä :-)

Pituus ei aina suju, joskus Iivari vain kävelee sen yli. Nyt se kuitenkin meni hieeeenosti!

Sit tuooonne hypylle..

..kas noin!

Ja maaliin! :-)


Eräät innostuivat niin paljon mukavasti menneistä harkoista, että saivat päähänpistona lähteä ensi perjantaina 6.5. Espooseen epävirallisiin kisoihin, nASTa-cupiin!! :-D
Katsotaan selviämmekö sieltä hengissä...

torstai 28. huhtikuuta 2011

Tassuvieheilyä

Kauniin päivän päätteeksi menimme iltasella lähipellolle vetämään tassuviehettä koko porukalle.
Olipa kivaa, pitkästä aikaa!
Ehdottomasti hulluimmat vieheen perään olivat Hero ja Iivari. Q ja Yosal ajoivat myös hienosti viehettä, mutta palautuksen aikana tekivät omat jumppaliikkeensä ja kirmailivat pitkin peltoja tehden vähän omatoimista treeniä siinä sivussa :-D

Tassuviehettä meillä vedetään lähinnä sen takia, että se on meidän porukan mielestä niin kivaa! Toki samalla tulee treenattua lähtönopeutta, mutta muu treeni tulee hoidettua sitten muulla tavalla. Hauskaa leikkiä siis koirille!

Jotain kuvia sain otettua, tosin laadulla ei kovin kerskailla (no ihan niin kuin muuten sitten kerskailtaisiin). Oli vähän kinkkistä kuvata yhdellä kädellä ja pidellä toisessa kädessä kolmea tempovaa ja huutavaa koiraa. Siksipä osa kuvista on ihan väärin valottuneita / tärähtäneitä.


Hero pääsi ihan ekana, voi kun toinen tykkäsi!


Hero treenaa itse itsensä. Kuljetettuaan viehettä sopivan verran poispäin "tukipisteestä", kiristyy kuminauha sen verran, että Hero saakin irti päästettyään juosta heti uuden vedon!




Mr. Q oli myös innoissaan!

Vieheen perusteellinen tappaminen on Qlle tärkeintä..

Ja sillä välin kun "iskä" palauttaa vieheen voi juosta omat spurtit!



Iivari ei paljon turhia spurttaile, katse tiiviisti vieheessä koko ajan.

Ja tappo!

Yosalkin ajoi hienosti tekopupua!

Mutta muisti myös suorittaa omatoimiharjoitukset "väliajoilla" ;-)

Hurrrja ravistus!

Ja loppuun vielä Iivarin ja Yosalin jäähdyttelyjumpat (ei vieheen perässä) :-)



***



This evening we walked to the nearest field and played a little bit with the dogs. They got to chase the lure, a self made rubber band lure. I don't know the correct term for this in English, but in Finland we call it "paw lure". The idea is to hook the other end of the rubber band to the ground, and attach a lure to the other end. We use a 15m long and 8mm thick rubber band. Then you simply pull and tighten the rubber band as long as you dare and then release it. It will work like a lure to the dogs and they love to play with it, sometimes carrying the lure on their own so far that they have to run again and again to catch it when the rubber band tightens and comes back. Our 15 meters of rubber band will stretch only as far as 50 meters, but it's a lot of fun and also a works the starting speed of the dog.

Hero and Iivari were clearly the most crazy ones about the lure. Q and Yosal also chased it but whenever the lure wasn't moving they decided to do a little exercises of their own. So they ran around the field like maniacs, but I'm sure they had lots and lots of fun!

Above you can see some photos from our play/training session. Unfortunately the photos are of really bad quality. It was A BIT tricky to take photos with one hand while at the same time trying to hold three excited dogs in the other hand. But you get the point of what we were doing ;-)


sunnuntai 24. huhtikuuta 2011

Agility-azawakh

Tänään olimme Yosalin kanssa toista kertaa agilityharjoituksissa ja saimme vähän todistusaineistoakin kasaan :)

Tällä kertaa Yosal oli jo paljon reippaampi. Välillä jopa vähän turhankin reipas eikä jaksanut siis kovin tarkkaan kuunnella mitä se mamma yritti ohjeistaa ja suorittikin sitten omatoimisesti muutamat esteet tai haahuili ympäriinsä hallissa ihmetellen maailmaa. Mutta pääasia, että kivaa sillä vaikutti taas olevan! :)

Alla muutamat kuvat, todistusaineistona kuten mainittu. Kaikki kuvat löytyvät täältä.

Alastulokontaktit ovat Yosalin mielestä kivoja!

Hypyt sujuivat leikiten :)

Puomilla voi ravailla rennosti

Ja toiseen suuntaan!

Putki oli aluksi vähän jännä, mutta lopuksi jo tosi kiva! Yosal katsoi aina toisessa päässä, putkesta ulos tullessaan, vähän varuillaan kuin miettien että "mihinkäs paikkaan sitä täältä putkesta oikein päädyttiin, mahtaako tämä olla vielä se sama halli?"

Puomi on kiva!

Ja A-este on tietenkin ihan ehdoton lemppari, Yosalilta kun kiipeily sujuu!

Ja alaaas :)

Keppeihin tutustumista

Toisinaan ohjaaja oli liian hidas ja Yosal suoritti osan esteistä omatoimisesti :D


Loppuun vielä pikkuruinen videonpätkä, toivottavasti näkyy.. :)




***




Today we were at agility practice with Yosal for the second time in his life. This time he was much more joyful and had more speed. Even a bit too much speed at times, so some obstacles he did if he wanted to and didn't listen to what I said at all. But at least he seemed to have a lot of fun! :-)

Yosal loves all the climbing obstacles (the A-frame and the dog walk). Also the basic jumps are really easy for him, some times he is too tired to jump and instead just walks over the fences.. The tunnel was a bit spooky for him at first but soon as he realized what he was supposed to do he started to enjoy going through the tunnel! He was so funny because every time he came out from the other end of the tunnel he stopped for a while and looked around like thinking "I wonder if this is the same place as in the other end of the tunnel, this looks different to me!"

In the last photo Yosal did his self-motivated exercises and went for the dog walk (I am too slow for him)! :-D




sunnuntai 20. helmikuuta 2011

Jääulkoilua vol. 2

Näin viikonloppuisin on otettava kaikki irti valoisasta ajasta ja hyvistä ulkoilukeleistä.
Niinpä aamupäivällä suuntasimme Iivarin kanssa taas Herttoniemen jäälle, tällä kertaa seuranamme Emmi, Nanna ja Moa.
Whippetit saivatkin mukavasti juoksenneltua keskenään, mutta loppulenkistä koko porukalle iski vähän vilu. Oli kyllä tosi kivaa taas, kiitos siis seurasta!


Iivari ja Moa ovat kaverukset :)






Iltapäiväksi olin sopinut Yosalille treffit Vuosaareen kolmen ihastuttavan sloughineidin kanssa. Sielläkin suuntasimme jäälle, ja nyt kun lämpötila oli vähän noussut tarkenimmekin reippailla noin puolitoistatuntia!
Yosalille näistä slougheista ennestään tuttu oli Iinu (joka taitaakin olla suunnilleen Yosalin ikäinen), mutta uusina tuttavuuksina olivat 6kk ikäiset siskokset Zora (Elegantin Magma) ja Sade (Elegantin Marmori), jotka olivat aivan valloittavia nuoria tyttöjä!

Yosal tapansa mukaisesti lämpeni hitaasti, mutta innostui kuitenkin aika nopeasti leikkimään tyttöjen kanssa ja voi miten siellä sitten juostiinkaan! Ja leikki oli vieläpä todella nättiä, ei haukkumista tai näpsimistä. Yosalilla oli siis pitkästä aikaa ihan hurjan hauskaa!
Auringonpaiste oli houkutellut jäälle paljon muitakin ulkoilijoita, mutta muut kulkijat eivät kiinnostaneet Yosalia ollenkaan, mahtavaa! :)

Kiitos seurasta Pia ja tytöt, otetaan pian uusiksi!


Hölmö töpseliluminenä :)

"Jee, jahdatkaa mua!"

Jippii!




Yosalista ja Zorasta tuli hyvät kaverit :)

Basenjien kanssa ulkoilu näillä keleillä on vähän tylsää, ne kun palelevat niin hirveän helposti. Hero raukka alkaa välillä ihan rääkyä kun varpaat palelevat ja Q ei nykyään edes tahtoisi lähteä ulos vaan laittaa jarrut päälle ulko-ovella. Tarpeet on kuitenkin hoidettava ulos, mutta muuten kippurahännät nauttivat vilttien lämmöstä sohvalla löhöillen. Onneksi ei ole paineita kummankaan saamisesta kisakuntoon. Peruskunto toki pidetään kaikesta huolimatta yllä.

Illalla vuorossa on Iivarin agility, näillä näkymin viimeinen kurssikerta. Toivotaan, että vielä ennen kisakauden alkua saisimme yhden kurssin järjestettyä.. :)



***



On weekends we take full benefit of the sunshine and lovely weathers. So on Sunday morning we went for a nice walk on the ice with Iivari and the lovely whippet ladies Nanna and Moa.
The weather was still a bit too cold and in the end of the walk we were all happy to get back in our cars and get warm! But it was fun and the dogs really enjoyed running with each other once again :-)

On Sunday afternoon Yosal had a play date with three wonderful sloughi-ladies; Iinu, Zora and Sade. Iinu and Yosal had met before but siblings Zora and Sade (aged 6 months) were new friends for Yosal.
We drove to the sea and went for a walk on the ice. Yosal loved the wonderful company and had a really good time playing and running with the ladies. It was so much fun!

Going out with the basenjis is not fun at these temperatures. They really do NOT enjoy it - Hero starts to scream when his paws get cold and Q puts his breaks on when we're at the front door going out. But they've learned that the quicker they do their business outside the quicker they get back inside. Luckily there's no stress to get either of them into racing condition ;-)