maanantai 15. tammikuuta 2018

Tervetuloa 2018 ja mitä tapahtui vuonna 2017

Taas vaihtui vuosi ja vaikka mitä on kerinnyt tapahtua viimeisimmän blogipäivityksen jälkeen.

Elämäämme ja arkeemme suurimman muutoksen toi toukokuussa syntynyt pieni (ihmis)poikavauva. Aivan paras tyyppi. ♥︎

Sitten heinäkuun lopulla syntyi pieni musta whippettyttö Belgiassa, joka muutti meille asumaan lokakuussa. Hän on kutsumanimeltään Maili, jonka tekniset tiedot löytyvät täältä.
Maili on täpäkkä pikkutyttö, joka on sulautunut laumaamme tuosta noin vaan. Varsin hauska seurata mimmoinen pakkaus tästä kasvaa. :)

Maili 5,5 kuukauden iässä, sievä on ♥︎


Kisakausi 2017 oli ja meni ja nopeana summauksena voidaan pitää seuraavaa:

Voitto juoksi yhteensä 17 starttia, joista voittoja oli 6 kpl, 2. sijoja 5 kpl ja 3. sijoja 5 kpl. Voitto
pystyi parantamaan ennätystään 350 metrillä ja se onkin nykyään 22,27 sek (Helsingin nurmella). Tähtisprintterissä Voitto sai hienosti pronssia kuin myös W-H:n ratamestaruuksissa ja SVKL:n ratamestaruuksissa! Voitto oli myös mukana voitokkaassa W-H:n ykkösjoukkueessa Team Racessa. Jokunen startti taisi Voitolla kesän aikana jäädä väliin kun anturoista pääsi taas nahkat rullautumaan. Lisäksi Kunkkujen alkuerän jälkeen jonossa uusintaeläinlääkärintarkastukseen pisti Voittoa varpaaseen amppari ja tämän seurauksena jätimme varmuuden vuoksi finaalit juoksuttamatta. Kuitenkin Voitolta erittäin hieno kausi ja hyvin pystyi kultapoikamme vielä haastamaan nuorempiaan. Monissa arvokisoissa Voitto oli finalisteista vanhin, vaikka eihän tuo 4-vuotiaana vielä mikään ikäloppu ole. Nyt on vaan niin pirun kovia nuoria koiria tullut ja tulossa radoille.

Potti juoksi 21 starttia, joista voittoja oli 3 kpl, 2. sijoja 5 kpl ja 3. sijoja 4 kpl. Potti väläytteli vauhtiaan Tuomarinkartanon nurmella juosten uudet ennätyksensä 280 ja 350 metrin matkoilla, 18,37 sek ja 22,75 sek. Pääsipä Potti podiumillekin mm. W-H:n ratamestaruuksissa saavuttaen normiuroksissa 4. sijan. Potin juoksupäässä olisi kuitenkin hiukan toivomisen varaa (ei, se ei todellakaan häiriköi), katsotaan tuoko talvitauko kaivattua itsevarmuutta ja taistelutahtoa pienelle siniselle. Niin, Potti muuten uusintamitattiin ja hänen korkeutensa (vai mataluutensa) on nyt virallisesti 48,3 senttimetriä. :)














Sesna tutustui ratajuoksun saloihin kesän ja syksyn aikana pentutreenien muodossa ja pääsi aivan loppukaudesta juoksemaan koko kierroksenkin. Näyttää erinomaisen hyvältä, tuskin maltamme odottaa kevättä ja treenien alkua! Sesnalle kuitenkin pääsi aavistuksen tuota korkeutta kertymään, varmaan nappasi Potilta puuttuvat sentit, ja hänelle viralliseksi mitaksi kirjattiin 52 cm. Myös "aikuistuminen" tapahtui sillä 11 kk iässä Sesnalle tuli ensimmäinen kiima. Henkisesti toki Sesna on vielä hyvin pitkälti pennun tasolla, joskin pojat se osaa hyvin pitää loitolla peräpäästään.
Maili ja Sesna ovatkin kuin paita ja peppu, viihdyttävät hyvin toisiaan. Sesna on tällä hetkellä laumamme "primus motor" eli se, joka juoksuttaa muita. Ihanaa kun on tällainen koira, Aapohan toimitti joskus aikoinaan tätä virkaa, mutta on luopunut siitä jo hyvän aikaa sitten whippetien käydessä sille turhan nopeiksi. Myös uintihommissa Sesna osoittautui oivaksi vesipedoksi. Jo kesällä luonnonvesissä se polski menemään poikien perässä ja nyt talvella aloitettuamme uintikauden koirauimalassa on meno vähintään yhtä innokasta.



Sesna 1-vuotispäivänään, on niin minun makuuni :)

Iivari porskuttaa menemään aivan kuin ei olisi ikääntynyt päivääkään, mutta niin vaan vietettiin senkin 8-vuotissynttäreitä lokakuussa. Iivari lenkkeilee vielä suurelta osin "nuorison" kanssa yhdessä ja on päässyt mukaan uintireissuille. Iivari tuntuu innostuvan uimisesta kerta kerralta enemmän. :)

Iivari

Afrikkalaiset eli Hero, Yosal ja Aapo ovat toki myös kuvioissa. Aapo täytti marraskuussa 6 vuotta, Yosal 9 vuotta ja Hero joulukuussa pyöreät 10 vuotta! Aika rientää hurjaa vauhtia. Tässä toinen lenkkiporukkamme, jossa meno on jokseenkin rauhallisempaa. Tosin silloin tällöin innostuvat nämäkin juoksentelemaan spurtteja, mutta mieluummin kulkevat yleensä nenä maassa hajujen perässä. Herosta parasta on (kesäisin) kipittää ison aitauksen aivan toiseen päähän, istahtaa heinikkoon, sulkea silmät ja antaa tuulen tuoda nenään tuoksuja naapurustosta. Elämän pienet ilot.

 Aapo - Hero - Yosal

Olen muuten perustanut meille oman instagram-tilin, jonne postailen enemmän arkisia juttuja: www.instagram.com/highcaliberwhippets/

Talvikausi jatkuu ja meillä liikuntamuotoina ovat tällä hetkellä remmilenkkien lisäksi uinti ja maneesissa rälläys. Kovasti odotellaan josko tänne eteläänkin vielä tulisi kunnolla lunta, jotta päästäisiin juoksemaan turvallisesti myös luonnossa. Läheinen järvi on jo jäätynyt, mutta vaatisi vielä hieman pehmikettä päälleen. Ei auta kuin odotella. :)



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti