Pentuarkea ja hölmöilyä radalla

Niin, otsikonmukaista toimintaa on kuulunut viimepäiviimme.

Aapo ja Iivari toimivat Voiton bodyguardeina. Aapo ei normaalisti IKINÄ menisi kovalle lattialle makaamaan noin, mutta nyt näytti siltä kuin "isoveljet" olisivat asettuneet lepäävän pennun suojaksi. Aika liikkistä. :)

Voitto pitää meidät skarppina. :D Oma piha on käynyt pikkutyypille jo hyvin tutuksi ja piha onkin ihan mukava apu sisäsiisteysopiskelussa.
Joka ilta ja aamu Voitto pääsee jo isojen kanssa pissikakki-lenkille ja pistelee töppöstä toisen eteen kuin mikäkin höyryveturi. Sanoisinko, että n. 70% tarpeista tehdään ulos ja se on minusta tosi hyvin 9,5-viikkoiselta pennulta.

Askartelin Voitolle pentuvaljaat mukaillen aikuisten koiriemme valjaita. Aika hyvät tuli! :)

Ja kas näääin reippaasti sitä tepastellaan remmilenkeillä :)

Täytyy yrittää ottaa kaikki ilo irti tästä pentuajasta, se kun tunnetusti menee ohi ihan siivillä!


Eilen kävimme Tuomarinkartanolla rataharkoissa mukanamme Aapo ja Voitto.
Voitto oli reippaana ihmis- ja koirahälinässä ja ensikosketus ratatunnelmaan sujui hyvin rauhallisissa merkeissä. :)

Aapolle olin sopinut ensimmäisen harjoitusjuoksun kaverin kanssa. Aapolle kaveriksi saimme ihastuttavan sloughineito Zoran. Kiitos ja anteeksi vielä Pialle..
Minua jännitti jo etukäteen ihan kamalasti. Aapo oli juossut yksikseen niin hienosti ja hurjan nopeasti, mutta kaverin kanssa ei vielä kertaakaan. Jotenkin ajattelin, että kyllä sillä riittäisi viettiä niin paljon, että kaverit unohtuvat ja viehe on pääroolissa.
Kuinkas sitten kävikään...
Heti kun lähtökopit aukesivat ajoi Aapo kaverin kylkeen kiinni (leikkimielessä, ei missään nimessä aggressiivisesti). Kaveri paineli menemään ja Aapo perässä. Aapo pääsi takasuoralla Zorasta ohi, mutta etusuoralle tultaessa joko hyytyi tai sitten himmaili ja juoksi maaliin Zoran rinnalla kokoajan katse kiinni Zorassa ja satunnaisesti haukahdellen. Vieheellä ainoa asia mikä kiinnosti oli Zora.
Ei ihan oppikirjan mukaan. :P

TOIM. HUOM. Zora aloitti tänään (torstaina 30.5.) juoksunsa, joten olisiko tässä ollut syy Aapon ylenpalttiselle kiinnostukselle?

Alla vielä todistusaineistoa kuvasarjan muodossa (juoksukuvat © Essi Vuohu, kiitos!!)

"No hellouu, mikäs ihana leidi täällä mun kanssa juokseekaan?!" 

Hohhoijaa... 

... 

Että silleen. :D

Seuraavaksi Aapo saa harjoitella vain ihan yksikseen juoksemista, ja katsotaan jos vielä joskus sen vähän aikuistuttua kokeilemme uudestaan kaverin kanssa juoksemista. Tosin sitten täytyy miettiä minkälainen kaveri olisi ihanteellinen tässä tilanteessa. Sellainen, joka on paljon nopeampi ja lähtee heti ns. "alta pois"? Täytyy mietiskellä. Ei nyt heti kuitenkaan heitetä pyyhettä nurkkaan, vaikka harjoitusten jälkeen vaivuin jo syvään epätoivoon. :D


Ainiin, whippetit ovat löytäneet toisensa. Tämä on varmaan jonkinlaista whippet-whippet-vetovoimaa. :)