Iivarin jalkavamma, oikean etujalan triceps -lihaksen repeämä, on lähtenyt parantumaan hyvin. Iivari käyttää jalkaansa jo normaalisti, eikä arista lihaksen tunnustelua juurikaan. Tosin alueella on vielä jonkin verran turvotusta ja repeämän alapuolelle on muodostunut verenpurkauma. Jatkamme siis kylmähoitoa ja lepoa. Tämän vaivan parantuminen saattaa ottaa aikaa ihan kunnolla, joten poissa radoilta joudumme olemaan ainakin jokusen viikon.
Toivotaan, että lihas kuitenkin paranee entiselleen ja pääsemme taas entistä ehompana treenaamaan! Onneksi Iivarin kasvistäti on eläinlääkäri, jonka puoleen voimme kääntyä kaikissa mieltä askarruttavissa kysymyksissä (kiitos Sari)! :-)
Heti kyynärpään yläpuolelle on muodostunut verenpurkauma
Tänään päivällä turvotus oli selkeästi nähtävissä repeytyneen lihaksen kohdalla
Basenjien diskien määrä eilisissä ratakisoissa nosti jälleen keskustelun ja herätti kysymyksiä. Aloin taas muistella Heron lyhyttä ratakisauraa, jonka päätin jo loppuneen.
Herolla on radalta yksi diski, joka kuitenkin riitti minulle sen päätöksen tekemiseen, sillä aiemmin Hero oli myös hieman härkkinyt kilpakaveriaan radalla, joskin diskiä ei tuomittu. Ja olihan Hero ottanut pari diskiä myös maastoista.
Sittemmin Hero on juossut radalla vain yksikseen, toisinaan kyllä erittäin hyviäkin aikoja! Toisinaan Hero on juossut harjoituksissa myös ryhmässä ilman mitään ongelmia. Heron häiriköinti tuntuu siis olevan sattumanvaraista, joskus sitä tapahtuu ja joskus ei. Kun Hero on häiriköinyt, on se saattanut napsaista kaveria ohimennen heti lähtökiihdytyksessä tai sitten vasta aivan maalisuoran loppumetreillä.
Pääsyy Heron kisauran loppumiselle oli kuitenkin tuo kilpakumppaneiden häirintä. Minusta ei ole reilua kilpakavereita kohtaan juoksuttaa kisoissa koiraa, joka suurella todennäköisyydellä häiritsee kaveriaan.
Tänään tein kuitenkin periaatteitani vastaan sotivan päätöksen ja ilmoitin Heron 8.6. Kartanolle kesälesken iltajuoksuihin. Unna (Dakarai Pillow Talk) oli ainoana basenjina ilmoitettu karkeloihin, ja omistajansa ottikin minuun yhteyttä ja kysyi voisiko Hero juosta ensi viikolla kisoissa, jotta Unna pääsisi kisaamaan. Mielelläni en Heroa kisakaveriksi antanut, mutta koska Unnalle ei muuta kaveria löytynyt ja omistajansa oli valmis ottamaan riskin siitä että Hero saattaa häiriköidä, ilmoitin Heron.
Jännitettäväksemme jää siis miten pieni raitapaitapoikamme selviytyy yli vuoden kisatauon jälkeen kaverin kanssa juoksemisesta. Onneksi minun ei tarvitse olla tuolloin kisapaikalla (häpeämässä) vaan saan loikoilla etelän auringossa Azoreilla ;-)
Olen kuitenkin aika varma siitä, että oli tulos Tuomarinkartanon kisoissa mikä tahansa, ei Heron kisaura siitä huolimatta jatku. Voitte siis huokaista helpotuksesta ;-)
Loppukevennykseksi laumamme iltapuuhastelua videomuodossa muutaman päivän takaa..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti