perjantai 20. toukokuuta 2011

DIY: akkukäyttöinen käsiviehe

Meillä on ollut jo pitkään vireillä projekti kotitekoisesta käsivieheestä. Tänään saimme viimein projektin päätökseen ja ajattelin laittaa tänne vähän tietoa ja kuvia minkälaisen käsivieheen saimme väsättyä. Yritin etsiä netistä vinkkejä ja neuvoja kaikenlaisiin pulmiin käsivieheen rakentamisessa, mutta kovinkaan paljon tietoa ei löytynyt. Jospa tästä postauksesta olisi vaikka apua jollekin käsivieheen rakentamisesta kiinnostuneille :)

Ensimmäisenä hankintana meillä oli käsivieheeseen "moottori", jonka virkaa meillä toimittaa radio-ohjattavissa lennokeissakin käytettävä startteri. Me ostimme omamme Malmin lentokentän Sil-Shopista (nykyään kauppa näköjään muuttanut). Startteri on käsivieheen kallein osa, niiden hinnat lähevät yleensä n. 40 eurosta, me maksoimme omastamme n. 50 €.
Jotta startterista olisi jotain hyötyä on tietenkin hankittava akku, josta ottaa virtaa. Meillä akku on Biltemasta ostettu 12 V:n moottoripyörän akku. Tähän tarkoitukseen käy myös vaikka 12 V auton akku, mutta moottoripyörän akkua on kätevämpi kuskata mukana sen pienemmän koon vuoksi. Akkuja saa halvimmillaan kympillä-parilla.
Kolmantena käsivieheeseen tarvitaan tietysti sopivan kokoinen kela sekä narua. Keloja kannattaa käydä kyselemässä esimerkiksi rautakaupoista, usein tyhjät kelat heitetään siellä vain joutilaina roskiin. Me saimme omamme K-raudasta. Narua ostimme Biltemasta 200m rullan (n. 10€), tarkemmin sanottuna käyttämämme naru on 1,4 millistä sälekaihdinnyöriä. Olen nähnyt käytettävän myös paksumpaa ja vahvempaa viehenarua, ohuempaa narua mahtuu tietysti rullalle enemmän ;-) (Eri asia sitten mistä löytää riittävän pitkän vetosuoran esim yli 300 metrin vetoihin.)

Ehkä hankalin vaihe käsivieheen kokoamisessa oli startterin kiinnittäminen kelaan. Me saimme hyvän vinkin Sarilta ja Davidilta ja kiinnitimme osat yhteen poraamalla molempiin reiät ja yhdistämällä osat kierretangon pätkillä ja muttereilla. Tässä vaiheessa ehdoton plussa olisi pylväsporakone, mutta tavan akkuporakoneellakin homma onnistuu.

kasivieheenkiinnitys
Reiät porattiin startterin pyörivään alumiiniosaan sekä kelan muovirungosta läpi. Kierretangon pätkät kiinnitettiin ristikkäin mahdollisimman tasapainoisen lopputuloksen saavuttamiseksi.

Viimeinen, ja ainakin koirien mielestä tärkein osa on tietenkin itse viehe. Vieheeksi käy mikä tahansa riepu, vanha pyyhe, sukka, kaninkarva, jonkun muun eläimen nahkaa tai ihan mitä vaan mieleen juolahtaa. Me käytimme ensimmäisenä vieheenä vanhaa pyyhettä, mutta sitä en oikein voi suositella muille. Froteekangas rispaantuu todella helposti koirien retuutuksista ja langanpätkät sotkeutuvat vieheen ymärille ikävästi.

Kokonaiskustannukset itse tehdylle käsivieheelle jäävät helposti alle sadan euron.

kasviehe
Koko härveli valmiina (kuvasta puuttuu akku)


Kävimme jo vetämässä parit koevedot lähipellolla koko laumalle ja kyllähän tuo pelitti juuri niin kuin pitikin. Startterin "alapinnalla" on kytkin, jota pohjassa painamalla kela alkaa pyöriä. Iivarille ja Yosalille vedettäessä kytkintä sai pitää pohjaan painettuna koko vedon ajan, basenjeille sitä sen sijaan sai painaa "sykäyksittäin" ettei vauhti olisi yltynyt liian kovasti.

Vielä mietinnässä on viehenarulle jonkinmoinen ohjuri, jottei naru kelautuessaan sujahda vahingossa startterin ja kelan väliin ja mene ihan solmuun. Mukava olisi myös jonkinlainen metallinen teline pitelemään viehettä vaakatasossa vetojen ajan. Jatkuvaa kehittelyä siis tehdään.. :-)

EDIT (09/2013):
Muutamia huomioita käsivieheeseen liittyen parin vuoden käytön jälkeen:

1) Bilteman 12 V:n moottipyörän geeliakku "kuoli" reilun kahden vuoden jälkeen. En tiedä mitä sille tapahtui, mutta latauksesta huolimatta se tyhjenee nykyään jo parin vedon aikana. Eli kenties EI kannata hankkia sitä kaikista edullisinta versiota? En silti tiedä olisiko akku anyways tullut tiensä päähän, kyllähän sillä pari vuotta ajeltiin kertaakaan lataamatta ( :D ).
2) Johtuneeko akusta vai moottorista, mutta tämän käsivieheen maksimikelausvauhti tuskin riittää esim. greyhoundille. Meillä whippeteille on pystytty ottamaan tällä hyvin vetoja, kunhan vieheelle antaa pikkuisen etumatkaa.
3) Vieheenvetäjällä on syytä olla narua pitelevässä kädessä joku hc-raksakäsine, esim meillä käytetään kämmenpuolelta nahkavahvikkeista semmoista. Ja narua tosiaan on hyvä pidellä ja ohjata sen kelautuessa, sillä narun kiepsahtaminen moottorin ja kelan väliin on kohtuullisen v-mäistä. Samasta syystä koiran ei kannata antaa kuskata viehettä suussaan ihan kamalasti joka ilmansuuntaan, vaan mahdollisuuksien mukaan vedon päätteeksi nopea vieheen retuutus ja tämän jälkeen koiran irroitus.
4) Meillä viehenarun päässä on metallinen haka, johon viehe on tarkoitus kiinnittää. Tämä saattaa olla turvallisuusriski, joten suosittelisin lukon päällystämistä esimerkiksi jesarilla, cobanilla tms.
5) Edelleen kaipailemme jonkinnäköistä patenttiratkaisua narun ohjuriksi. Mielessäni siintää luonnostelma rautalankaa vahvemmasta metallilangasta (pianolanka?), jonka virittelisi menemään moottorin ympäri ja siitä pieni silmukalla varustettu uloke kelan kohdalle (selkeästi selitetty eikö vaan).

1 kommentti:

  1. Hyvän selostuksen olet saanut tehtyä, jahka tän talo ja kala projekstin jälkeen saisin isännän tekeen kans tommosen, kerro sit miten toimii "pitkässä juoksussa" :) Taitavat kädet teillä

    VastaaPoista